Hääopas

Kihlaus

Kihlautuminen on merkki kahden ihmisen tekemästä avioliittolupauksesta. Se alkaa kihlautumisesta tai kosinnasta ja päättyy parin mennessä naimisiin. Kihlauksen merkitys avioliittolupauksena ja häiden ennusmerkkinä on nykyään vähentynyt.

Perinteisesti kihloihin mennään hieman ennen häitä. Monet parit haluavat tänä päivänä kihlautua jo ennen kuin ovat valmiita suunnittelemaan häitä. Tällöin kihlautuminen tarkoittaa parille usein yhteistä päätöstä loppuelämän jakamisesta ja suhteen julkistamista. Jos pari aikoo viettää kirkkohäitä naimisiin mennessään, vaativat häävalmistelut paljon aikaa ja rahaa, jolloin kihlautumisen avulla voidaan aikaisemmin julkistaa suhteen todellinen päämäärä. Toisten mielestä kihlautuminen on taas turhaa ja vasta naimisiinmenoa pidetään todellisena sopimuksena yhteisestä loppuelämästä.

Kihlauksen osa-alueet

Perinteisesti kihlausetiketti on varsin muodollinen ja monipuolinen, mutta nykyään kihlautuminen sujuu myös ilman seremonioita ja kihlasormuksia. On kihlaparista kiinni kuinka perinteisesti haluaa kihlautumistaan juhlia. Kohtelias sulhanen muistaa kuitenkin pyytää morsiamen kättä appiukoltaan.

Kosiminen

Perinteisesti mies pyytää naista vaimokseen. Kosinta tapahtuu romanttisesti kynttiläillallisella, maailmanpyörässä tai sunnuntaiaamuna aamukahvin lomassa… Tärkeintä on, että kosinta tapahtuu parille luontaisella tavalla. Eikä kosinta ole miesten etuoikeus. Nainenkin saa kosia!

Kihlasormus

Suomessa on tapana, että kihlapari käy yhdessä valitsemassa kihlasormukset kosimisen jälkeen.

Sormukset hankitaan yleensä merkiksi parin suhteesta ja aikeista mennä naimisiin. Sormuksien avulla kihlautuminen tulee julkiseksi, vaikkei pari erikseen sitä muille ilmoittaisikaan.

Kihlasormuksiin kaiverretaan valitun etunimi ja kihlapäivämäärä. Suomessa on noudatettu vanhaa ruotsalaista tapaa, jonka mukaan molemmille ostetaan sileät kultasormukset. Kihlajaissormuksen ei tarvitse olla sileä, vaan siinä voi olla jalokiviä tai kaiverruksia.

Kihlauksesta ilmoittaminen

Usein tieto kihlautumisesta leviää nopeasti viidakkorummun avulla ilman erillisiä ilmoituksia. Kihlauksesta voi kuitenkin ilmoittaa kihlaparin niin halutessa kihlajaisilmoituksella sanomalehdessä. Lehti-ilmoituksen avulla voidaan varmistaa kihlauksen julkistaminen siten, ettei kukaan voi jälkeenpäin loukkaantua siitä, ettei hänelle ole kerrottu asiasta.

Kihlausilmoitukseen ei ole enää mitään ainoaa oikeaa muotoa, mutta usein parit laittavat sinne nimiensä lisäksi kihlautumispäivämäärän sekä kihlajaispaikan, jos se on oleellinen tieto. Toinen vaihtoehto on laittaa lehteen parin kotipaikkakunnat. Nykyään ilmoituksessa on usein naisen nimi ensin. Ilmoitus voi olla joko asiallinen tai kihlaparin näköinen vapaamuotoinen tiedotus.

Kihlajaisjuhlat

Kihlajaisjuhlat eivät ole enää kovin yleisiä. Sormusten osto on kuitenkin erinomainen syy juhlaan: kaksin tai suvun kesken. Perinteen mukaan kihlajaiset ovat perhejuhla, johon osallistuvat vain kihlaparin lähiomaiset.

Kihlaparia onnittelevat lahjoin vain omaiset ja lähimmät ystävät. Muut voivat muistaa rakastuneita kukkatervehdyksellä tai kortilla. Huomaavainen sulhanen muistaa morsiantaan omalla lahjalla, esimerkiksi korulla.

Nykyisin on myös tapana, että rakastavaiset haluavat juhlia kihlajaisiaan ystävien kanssa. Juhlapaikka voi olla niin koti kuin ravintolakin.

Kihlaus on hyvä syy parin lähisuvuille tutustua. Etiketin mukaan sulhasen äiti ottaa yhteyttä morsiamen vanhempiin. Morsiamen vanhemmat tarjoavat puolestaan kihlajaiskahvit.

Kuulutus

Teoriassa kaikki hääparit ovat kihloissa vähintään seitsemän päivää. Laki vaatii avioliittoon kuulutuksen, joten naimisiin meno on julkistettavissa vähintään viikkoa ennen varsinaista kihlajaistapahtumaa. Näin ollen jokaisen parin voidaan katsoa olevan kihloissa vähintään viikon.
Lue lisää kuulutuksesta.

Kihlaus sopimuksena

Kihlaus ei ole avioliittoon rinnastettava sopimus lain edessä, joten kihlauksella ei ole avioliitto-oikeudellisia oikeusvaikutuksia. Kihlautumista pidetään sitovana lupauksena avioliitosta, vaikka siitä ei tehdä ilmoitusta viranomaisille. Periaatteessa kihlauksen peruminen on sopimuksen rikkomista. Lain edessä kihlauksen purkamista ei yleensä ole katsottu sopimusrikkomukseksi.

Vaikka kihlautuminen ei ole avioliittoon rinnastettava oikeustoimi, muunlaisia oikeusvaikutuksia kihlauksella sen sijaan on.

Muun muassa kihlakumppanien ei vastoin tahtoaan ei tarvitse todistaa kihlakumppaniaan vastaan. Kihlaukseen ei kuulu avio-oikeutta, mutta kuolleen kihlakumppanille voidaan tietyissä tapauksissa antaa jäämistön säästöstä avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jos se on toimeentulon kannalta tarpeen.

SS ja LJ
Lähteet:
Kun sanomme Tahdon, Tuula Salakari, WSOY, 1994
Hääkirja, Eeva ja Aaro Nummi, Idea Publishing
Kodin Juhlat, Kaisa Sranden, Tammi 1991
Juhlakirja - Opas elämän suuriin hetkiin, Karisto 1998
Vihkiparin kirja - yhdessä eteenpäin, Lari ja Kaija Maria Junkkari
Häät, Pentti Lempiäinen, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo

Info

mediakortti | yhteystiedot