Polttarit perinteenä
Polttarit eli saksaksi Polterabend on vakiintunut tapa suomalaisissa häärituaaleissa. Nykymuotoisten polttareiden juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle, jolloin yläluokan sulhaset ystäviensä kanssa ryhtyivät Ruotsin mallia seuraten viettämään syömis- ja juomisjuhlia ravintoloiden kabineteissa.
Morsiamien polttareita on Suomessa juhlittu 1900-luvun taitteesta lähtien. Morsiamen polttareita juhlittiin tavallisesti yksityisissä tiloissa yleisöltä piilossa. Alkoholin juonti oli hillittyä. Tapana oli, että morsiamen ystävät pukeutuivat eri ammatteja edustaviksi kosijamiehiksi, joita morsiamella olisi saattanut olla. Morsian itse puettiin puhtaan valkoiseen asuun.
Julkisille paikoille polttarit ilmestyivät 1930-luvulla, kun juhlapaikalle siirryttiin näyttävänä kulkueena. Morsiamen polttareissa seurue pukeutui naamiaisasuihin morsianta lukuun ottamatta. Pukeutumistapa muuttui sotien jälkeen: naamiaisasuihin puettiinkin sulhanen ja morsian. 1950-luvulta lähtien polttarit ovat muuttuneet ohjelmallisiksi. Morsiamelle ja sulhaselle on annettu erilaisia tehtäviä ja heidän on pitänyt esiintyä yleisölle.
Viimeisin suuri muutos polttariperinteisiin tuli 1990-luvulla, kun polttareissa alettiin testaamaan sulhasen ja morsiamen uskallusta. Benji-hypyt ja värikuulasodat tulivat suosituiksi. Nykyajan piirre polttareissa on myös avioon aikovan julkinen nolaaminen. Nolaamisen tarkoitus on testata naimisiin menijän urhoollisuutta ja sietokykyä. Häneltä halutaan ikään kuin riisua vanha minä pois uuden edessä.
Suomalaisten lisäksi ainakin ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset, skotlantilaiset ja englantilaiset viettävät samankaltaisia polttareita. Suomessa on viime vuosina jälleen siirrytty perinteisempiin polttaritapoihin.
Lue muita artikkeleja polttareista
Onnistuneet polttarit ovat juhlakalun näköiset
Polttaripäivän valinta ja taustajärjestelyt
Iso vai pieni budjetti polttareihin?
Teemaideoita polttareihin
Mökkipolttarit
Polttarisauna
HK
Lähde: Heikki Majavan haastattelu, Keskisuomalainen 20.6.2003
|
