|
 |
 |
 |
|
|
||||||||||||||||
Hääopas |
 |
 |
|
HuomenlahjaSulhanen antaa perinteen mukaan morsiamelle huomenlahjan häitä seuraavana aamuna. Huomenlahjalla on pitkä historia. Se juontaa juurensa niihin aikoihin, kun avioliitto oli kaupankäyntiä ja aviovaimo oli taloudellisesti miehestään riippuvainen. Huomenlahjan historiaaHuomenlahjan antaminen oli lailla säädetty. Muun muassa vuoden 1734 naimakaaressa oli säädöksiä huomenlahjan sopimisesta ennen häitä. Sillä pyrittiin turvaamaan morsiamen taloudellinen asema, jos mies kuolisi ennen puolisoaan. Toisaalta huomenlahjaa pidettiin myös korvauksena neitsyyden menettämisestä. Huomenlahja oli annettava joka tapauksessa - meni mies naimisiin neitsyen tai lesken kanssa. Huomenlahja saattoi olla muun muassa lehmä tai lammas, niittypala tai torppa, astioita, huonekaluja tai rahaa. Huomenlahjalla oli suuri merkitys naimakauppoja hierottaessa. Siitä neuvoteltiin ennen häitä ja huomenlahjan saattoi antaa myös tuleva appi, jos esimerkiksi talo oli hänen hallussaan. Huomenlahja oli myös ohjelmanumeroa häissä. Häiden loppupuolella huomentuoppi kiersi vieraalta toiselle ja samalla häävieraat lupasivat vuorollaan morsiamelle tai hääparille jonkun lahjan. Lahjoittaja sitoutui lupaamaansa lahjaan ja niistä saatettiin myös kirjoittaa huomenlahjatodistuksia. Aviopuolisoiden saadessa avio-oikeuden toistensa omaisuuteen huomenlahja menetti merkityksensä. Se on kuitenkin jäänyt kauniiksi perinteeksi, jolla voi muistaa uutta aviopuolisoaan ensimmäisenä yhteisenä aamuna. Huomenlahja nykyäänNykyään sulhasen häitä seuraavana aamuna antama huomenlahja on useimmiten kaunis koru tai kello. Huomenlahjan ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla koru. Se voi yhtä hyvin olla jotain muuta, joka sopii morsiamen luonteelle. Useimmat morsiametkin haluavat muistaa uunituoretta aviomiestään häiden jälkeisenä aamuna. Sulhasen huomenlahja voi olla esimerkiksi komea kello tai kausilippu suosikkilätkäjoukkueen kotipeleihin. SS
|
 |
|
|
Info |
|
