Hääopas

Avioero

Avioliitto puretaan tuomioistuimen päätöksellä ja sitä on haettava kirjallisesti. Avioeroa haettaessa ei missään vaiheessa tarvitse esittää perusteluita avioliiton päätökselle. Avioeroa voi hakea toinen puolisoista tai molemmat puolisot yhdessä. Mahdollinen toisen puolison vastustus ei vaikuta avioeron saamiseen.

Avioeron saa kahdella tavalla:

• Ensimmäisessä vaihtoehdossa tehdään avioerohakemus tuomioistuimelle, jota seuraa kuuden kuukauden harkinta-aika. Harkinta-ajan jälkeen avioerohakemus uudistetaan, jolloin tuomioistuin myöntää eron.
• Kun aviopuolisot ovat asuneet kaksi vuotta erillään, saa avioeron ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa. Tällöin erillään asuminen on todistettava.

Avioero harkinta-ajan jälkeen

Avioerohakemus jätetään tuomioistuimelle, jota seuraa kuuden kuukauden harkinta-aika. Jos puolisot hakevat eroa yhdessä harkinta-aika alkaa kun hakemus on jätetty tuomioistuimelle. Jos hakemus lähetetään postilla, harkinta-aika alkaa, kun se saapuu tuomioistuimelle. Kun avioeroa hakee vain toinen puolisoista harkinta-aika alkaa, kun toinen puolisoista saa hakemuksen tiedoksi. Tiedoksiannosta huolehtii tuomioistuin.

Kun harkinta-aika on kulunut, avioerohakemus uudistetaan viimeistään yhden vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta. Tämän jälkeen puolisot saavat avioeron. Jos määräaika laiminlyödään, tapaus raukeaa. Avioeroasian voi raukeamisenkin jälkeen laittaa uudelleen vireille.

Avioero kahden vuoden erillään asumisen jälkeen

Jos aviopuolisot ovat asuneet kaksi vuotta erillään, he voivat saada avioeron ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa. Tässä tapauksessa puolisoiden on todistettava erillään asuminen esimerkiksi kotipaikkatodistuksella ja todistajan lausunnolla. Todistaja voi olla esimerkiksi ystävä tai naapuri.

Yhteiselämän lopettaminen

Laissa on mahdollisuus lopettaa yhteiselämä heti. Näin toinen puolisoista, joka ei halua asua yhdessä puolisonsa kanssa, voi pyytää tuomioistuimelta yhteiselämän lopettamista milloin tahansa. Tämä voi tapahtua ennen avioeroprosessin vireillepanoa tai sen aikana. Yhteiselämän lopettamisessa pyritään ratkaisemaan vaikea akuutti tilanne, joka voi olla esimerkiksi perheväkivalta.

Yhteiselämän lopettamisessa tuomioistuin päättää lähinnä siitä, kumpi puolisoista on enemmän asunnon tarpeessa ja saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Tällöin toinen puolisoista velvoitetaan muuttamaan yhteisestä kodista pois. Tässä vaiheessa ei ole merkitystä asunnon omistus- tai vuokrasuhteilla, eli myös asunnon yksin omistava voidaan määrätä muuttamaan asunnosta pois. Jos kyseessä on vuokra-asunto, tuomioistuin päättää kumpi saa jatkaa vuokrasuhdetta.

Ositus

Avio-oikeus toteutuu osituksessa. Tällöin puolisoiden avio-oikeuden alainen säästö jaetaan puoliksi. Ositus on kaksivaiheinen. Ensin luetteloidaan molempien puolisoiden omat omaisuudet ja velat. Yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan omistusuhteessa. Tämän lopputuloksena saadaan molemmille puolisoille säästö, joka voi olla velkaa tai omaisuutta. Sitten säästöt tasataan niin, että molempien puolisoiden säästö on samansuuruinen. Tämä tarkoittaa sitä, että varakkaampi puolisoista maksaa toiselle tasinkoa. Maksava puoliso saa itse päättää mitä omaisuutta hän tasinkona antaa. Velat pitää kuitenkin kattaa ennen jakoa.

Omaisuus jaetaan sopimusosituksena, jos puolisot ovat yksimielisiä omaisuuden jaosta. Jos ositus puolestaan on kohtuuton, sitä voidaan sovitella. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi hyvin lyhyen avioliiton jälkeen.

Ositus puolison kuoleman jälkeen menee samaan tapaan kuin erossa, mutta silloin mukaan ositukseen tulevat lesken lisäksi mahdolliset muut perilliset. Erona kuitenkin on, että leski ei ole velvollinen antamaan tasinkoa muille perillisille. Myös kuoleman jälkeen tehtävää ositusta voi sovitella.

Avioliitto oikeustoimena:
Oikeudet ja velvollisuudet avioliitossa
Avio-oikeus
Avioehto
Lesken asumisoikeus
Avioero

SS

Info

mediakortti | yhteystiedot