![]() |
|
|||||||||||||||||
Hääopas |
|
|
HääkakkuHääkakku on keskeinen osa häätarjoilua ja odotettu ohjelmanumero. Jo antiikin Roomassa morsian söi jauhoista ja vedestä leivottua kakkua toivoen samalla onnea yhteiselle elämälle. Vanhan uskomuksen mukaan morsiamen itse leipoma hääkakku tuottaa epäonnea liitolle. Hääkakku symboloi hedelmällisyyttä ja vastanaineiden intiimin elämän alkua. Kun hääväki osallistuu kakun syömiseen, kaikkia kohtaa siunaus, onni ja vauraus. Hääkakun keksi tiettävästi ranskalainen kokki, joka ihastui englantilaiseen tapaan koota häissä tarjottavat kakut ja pikkuleivät suureksi keoksi, jonka yli morsian ja sulhanen suutelivat toisiaan. Ranskalaiskokki päätti päällystää keon hääkakuksi. Suomessa hääkakkuja on tarjoiltu kartanoissa 1800-luvun lopulta lähtien, mutta tapa on yleistynyt vasta sotien jälkeen. Ennen vanhaan kakku leivottiin erittäin säilyväksi ja joskus morsiuspari talletti palan hääkakusta syötäväksi häittensä vuosipäivänä. Hääkakku on tavallisesti kolmi- tai viisikerroksinen kermakakku, joka kapenee kerros kerrokselta. Hääkakku koristellaan vertauskuvallisesti erillisillä koristeilla ja kuorrutuksilla. Sokerileipurit pystyvät kermakakun sijaan tekemään erilaisten kuorrutusten avulla kakusta hyvinkin erikoisen näköisen ja muotoisen. Kuorrutetun kakun kevytvaihtoehtona käy erinomaisesti näyttävä hyytelökakku. Ruoka-aineallergikoille varataan omat vaihtoehtonsa. Kakun koristelu voi olla yksi juhlan ohjelmanumeroista. Sokerileipurilta menee koristeluun 10-15 minuuttia. Vanhan tavan mukaan morsian jakoi hääkakusta paloja kaikille vieraille. Hääkakusta leikataan pala, kerroskakusta ylin pala, ja pakataan hääparille mukaan seuraavan aamun aamiaista varten. Vasta tämän jälkeen vieraat ottavat kakkua. Poissaoleville sukulaisille ja ystäville lähetettiin oma pala kullekin. Morsiusparin leikkaa ensimmäiset viipaleet hääkakusta. Kaksoishäissä hääparit leikkaavat kakkua samanaikaisesti. Kakkua leikataan yhdessä ja hidastetuin liikkein, sillä monet haluavat ikuistaa tapahtuman kameralla. Kakkua leikataan käsi kädessä yhteisellä kakkulapiolla niin, että morsiamen kämmen on alla. Hääpari syö kakkua samalta lautaselta toinen toistaan syöttäen. Perimätiedon mukaan sillä puolisolla, joka ennättää polkaista jalkansa lattiaan ensimmäisenä ennen kuin kakunpala tipahtaa lautaselle, on valta perheessä. Hääkakun seurana tai korvaavana vaihtoehtona voi kakkupöydässä olla krokaani. Krokaani on monivärinen iso sokerileivos, joka on koristellaan marsipaanikukin ja makeisin. Krokaani on yleensä tornin tai jonkin muun rakennuksen tai esineen muotoinen.
HK
|
|
Info |
|